Johtamiskulttuuri tukemaan älykästä kaupunkia
Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme Smart city -kehittämisestä? Teeman alle yhdistetään paljon asioita. Yhteisiä määritelmiä ei juuri ole, joten yhteinen ymmärrys usein puuttuu. Konsensus on kuitenkin siitä, että kehittämisellä pyritään olemaan yhdessä älykkäämpiä ja luomaan ympärillemme älykkäämpi kaupunki, jossa äly on osa infraa sekä dataa ja teknologiaa käytetään monipuolisesti. Kaikki tämä näkyy asukkaille parempana palveluna.
Smart-city koskettelee laajasti kaikkein agendalla olevaa digitalisaation teemaa. Mistä tässä on kyse? Digitaalisuus on ennen kaikkea toimintatavan muutos, jonka teknologian ja tiedon hyödyntäminen mahdollistaa, asiakas keskiössä. Valitettavan usein kehittäminen aloitetaan ilman ulkoisen tilannekuvan ymmärtämistä, palvelut ensin, asiakas sitten, jolloin mitä ja miksi ymmärrys on puutteellinen. Puhuttaessa älykkäistä kaupungeista (tai oikeastaan mistä tahansa kehittämisestä), täytyisi organisaatioiden sijasta puhua asiakkaasta eli kansalaisista ja muista yhteiskunnan toimijoista ja heidän tuottamista palveluista osana palveluekosysteemiä. Kehittäminen ilman todellista asiakasymmärrystä on resurssien ja investointien haaskaamista. Ennen kaikkea haluttu muutos ja vaikuttavuus jäävät usein odotuksia pienemmäksi.
Johtamisesta aina yksilön vaikutukseen
Ketterien mallien ja kokeilujen asettaminen hierarkkisiin johtamismalleihin ja organisaatioihin voi tuntua joskus siltä, että neliötä yritetään saada ympyränmuotoisesta aukosta sisään. Johtaminen ja näkemyksellisyys ovat tärkeässä roolissa. Tällaisissa kulttuureissa pelätään usein arvovallan menettämistä ja päätöksentekoprosessit ovat raskaita sekä hitaita. Monesti keskitytään nykytilan optimointiin, tulevaisuuden mahdollisuuksien tutkimisen sijaan. Itseohjautuvuus ei ole oikein arkipäivää vaan ohjaus tehdään usein budjetilla ja vahvoilla hierarkioilla. Osaamista täytyisi kuitenkin muistaa arvostaa ja kohdella ihmisiä ja heidän osaamista tärkeänä voimavarana - sillä sitä he ovat. Ongelmaan ei kannata etsiä syyllistä vaan ratkaisua.
Älykkäiden kaupunkien rakentamisessa pitäisi muistaa se, että nämä organisaatiot ovat täynnä älykkäitä yksilöitä. Muutos voi alkaa myös alhaalta ylöspäin. Tämä vaatii uskallusta tehdä asioita uudella tavalla, kokeilla sekä kyseenalaistaa. Kukaan ei voi ulkoistaa itseään muutoksesta ja kaikilla on vaikutusta. Tämä vaatii jokaiselta mindsetin muutosta ja uudenlaista työotetta. Näin voidaan myös mahdollistaa ja vaatia rohkeaa johtajuutta. Johtajien vastuulla onkin virittää ilmapiiri muutokselle ja maalata tulevaisuuden kuvaa, johon muun organisaation on helppo tarttua ja samaistua. Jokainen on vastuussa muutoksesta!
Johtaminen siirtyy entistä enemmän valmentavaan suuntaan. Tämä vaatii myös yksilöiltä entistä enemmän kykyä itseohjautuvuuteen ja oman työn priorisointiin sekä ajanhallintaan. Tätä pohtii syvemmin kollegani Riikka blogissaan.
Pienen askelin - Yksilöt edellä
Muutosvastarinta on pelkotila. Tällöin ei hyväksytä virheitä ja eikä haluta altistua muutokselle. Uusia tapoja tehdä voi kokeilla ja iteroida, kaikki tavat eivät toimi aina kaikkialla. Perinteisiin kehittämistapoihin tottuneet organisaatiot eivät muutu ketteriksi yhden yön aikana tai välttämättä ikinä. Omien työtapojen muutos on keskiössä. Näin muutoskin tuntuu konkreettisemmalta ja hallittavammalta. Asiakaslähtöisyys tulisi ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Oli asiakas sitten sisäinen tai ulkoinen.
Itse olen ilahtunut siitä, että Kanban-tauluja on alkanut näkyä monessa organisaatiossa. Värikkäät paperilaput toimivat jo tilojen piristeenä, mutta myös työtä tehokkaasti ohjaavana ja läpinäkyvyyttä tuovana menetelmänä. Kuitenkin yksittäisten tehtävien lisäksi on tärkeää ymmärtää mihin yritetään päästä, jotta tekeminen on tavoitteellista ja vaikuttavuus sitä mitä haluttiin.
Uudenlaiset menetelmät yhdistettynä can do -asenteeseen vie jo pitkälle. Koko johtamiskulttuurin täytyy muuttua, mutta iso laiva kääntyy hitaasti ja kaikkien pitää tehdä töitä sen eteen. Tarkemmin digitaalisen kulttuurin luomisesta kertoo kollegani Mikael blogissaan.
Tutustu tarkemmin Goforen palveluihin kulttuurin kehittämiseksi verkkosivuilta.
Bio: Riikka Vilminko-Heikkinen toimii kuntien ja aluehallinnon toimialavastaavana Goforella. Riikka pohtii mikä tekee kaupungeista älykkäitä ja millä kaikella sitä voi edistää. Riikan kiinnostuksen kohteita ovat esimerkiksi prosessien ja toimintamallien kehittämisen digitalisaation keinoin, asiakaslähtöinen suunnittelu sekä tieto ja data organisaation voimavarana.
