Digitaalisuus kaipaa vastapainoa älykkään kaupungin kehittämisessä

SMART CITY & BUILDINGS

VENUE: Kattilahalli, Helsinki
Sörnäisten rantatie 22,
00101 Helsinki, Finland​
​PARTNERSHIPS
Mikko Huttunen
​+358 50 367 5966
mikko.huttunen@bignordic.com​
LIPUT

Hannu Pikkarainen
+358 504 708 390
hannu.pikkarainen@bignordic.com

INTERNATIONAL PARTICIPANTS
& ACCREDITATION
customercare@bignordic.com

Big_logo_transparent.png

Business Insight Group

Kalevankatu 31,

00100 Helsinki
www.bignordic.com

Subscribe our newsletter and we'll inform you about upcoming B2B conferences most suitable for your profession and interests.
 

All new subscribers will receive a 20% discount voucher that can be used for participation tickets!

Use the discount code
BIGEVENT to stay in
Kämp Collection Hotels

Digitaalisuus kaipaa vastapainoa älykkään kaupungin kehittämisessä

October 23, 2017

 

Kun minua pyydettiin kirjoittamaan teksti Smart City 2017 -tapahtumaa varten ryhdyin miettimään minkälaisella kulmalla asiaa lähestyisin. Teema on laaja, joten aiheita riittää. Olisiko se kenties älykkäisiin kaupunkeihin ja liikkumiseen liittyvät alustatalouden mahdollisuudet vai kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio, joihin molempiin teemoihin olen viime aikoina myös työni puolesta jonkin verran perehtynyt. Vaikka nämä olisivat olleet mielenkiintoisia aiheita, päädyin kuitenkin lopulta pohdinnassani erilaiseen lähestymistapaan. Idea tuli sattumalta Habitare 2017 kodinsisustuksen messuilla Signals -näyttelystä jossa yhtenä teemana oli Offline-käsite. 

 

Yhä useampi meistä valitsee kaupungin asuinpaikakseen, ja tekee niin myös tulevaisuudessa. Asuminen tiivistyy ja tehostuu. Kotimme ovat täynnä digitaalisuutta, monet meistä käyttävät suuren osan päivästä suuren osan päivästä joko koneen ja puhelimen äärellä. Myös asiat kaupunkiympäristössä, kuten rakennukset, autot, pyörät, tiet, valot ja mainokset saavat kaikki uusia digitaalisia elementtejä. Sanotaan, että kaikki mikä vaan voi, digitalisoituu. Tämän lisäksi lisätyn todellisuuden sovellukset tuovat uuden ulottuvuuden kaupunkikuvaan, eikä pelkästään Pokemonien muodossa. Suurimmalla osalla näistä innovaatioista on tarkoituksena tehdä ihmisen elämästä sujuvampaa erilaisissa elämäntapahtumissa ja kaupungeistamme turvallisempia ja puhtaampia. Ulkoisesti asiat menevät vauhdilla eteenpäin ja nämä parannukset ovat tietysti tervetulleita. Miten ennen löysimmekään perille kaupungilla ilman Google Mapsia?

 

Entä sitten sisältäpäin? 

 

Monella megatrendillä on yleensä myös vastatrendi. Digitaalisuuden kautta on elämistämme myös tullut monimutkaisempaa tietotulvan muodossa. Emme aina välttämättä pysty keskittymään oleelliseen jatkuvien keskeytysten takia. Tähän kun lisää tiivistyvän kaupunkikuvan ja täysimittaisen digitalisaation, voi lopputulos olla sellainen mikä ei ole ihmiselle pitkässä juoksussa hyväksi. Muistin muutama vuosi takaperin nähneeni netistä brasilialaisen Polar oluen mainoksen, jonka pääosassa oli olutkylmentäjä, joka pystyi pysäyttämään 1,5 metrin säteellä kaikki puhelimen datayhteydet. Teknologian avulla pystytiin siis antamaan ihmisille hetki aikaa keskittyä toisiinsa oluen äärellä. Maailmalla jotkut hotellit ovat alkaneet tarjota Free Wifin tilasta Wifi Free -alueita joissa voimme päästä hetkeksi digitaalista maailmaa hetkeksi pakoon. Oma itsekurimme ei välttämättä riitä ottamaan irtiottoa, mutta 15 min täydellistä rauhaa voisi tehdä yhdelle ja toiselle hyvää.

 

Voisiko näitä samoja ajatuksia miettiä laajemmassakin mittakaavassa älykkäässä kaupunkikuvassa? Kaupungeissa voisi olla systemaattisesti koostettuja alueita joissa pääsemme hetkeksi pakoon kaikkea näitä ärsykkeitä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se voisi olla vaikka puistonpenkki, jolle istuessamme pääsemme hetkeksi irti digitaalisesta maailmasta.

 

Voiko älykäs kaupunki olla myös henkinen kokemus? 

 

Tutkimusten mukaan monet kaupungit ovat jo alkaneet tarjoamaan paikkoja joissa ihmiset voivat hetken rauhoittua. Hyvä esimerkki Goforen Helsingin toimiston lähellä Kampissa on Hiljaisuuden kappeli jonka tarkoituksena on tarjota ohikulkijalle hetki rauhaa. Vaikka en varsinaisesti uskonnollinen olekaan, niin pidän mielen kehittämistä ja rauhoittamista ihmiselle tärkeänä asiana. Luulen että vastaaville paikoille tulee jatkossa olemaan enemmänkin tilausta ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Haasteeksi saattaa kuitenkin muodostua se, että miten ihmiset saadaan käyttämään näitä palveluita. Tähän ratkaisuksi saattaisi soveltua tuoreen Nobelistin Richard Thalerin kehittämää tuuppausta (nudgning) jota mm. Briteissä on käytetty auttamaan ihmisiä tekemään parempia päätöksiä arjessa, kuten ohjaamaan koululaisten ruokailua enemmän kasvispainoitteiseen suuntaan.  

 

World Economic Forum loi alkuvuodesta listan maailman henkisimmistä kaupungeista. Listauksen pohjalla oli datana mm. UN World Happiness report ja OECD Better Life Index. Suomesta listalle pääsi Turku ja muutkin pohjoismaat olivat hyvin edustettuina. Näissä kaupungeissa on huolehdittu siitä, että kaupungissa on tilaa rauhoittumiselle, kuten kirjastoja, museoita ja viheralueita ja muutenkin paljon stressiä vähentäviä elementtejä mm. vähemmän saasteita ja äänimelua. Suomessa näille asioille on todella hyvätkin edellytykset jotka voivat tuoda kilpailuetua siinä, että saadaan pidettyä ja houkuteltua meille parhaat kyvyt, ja mikä tietysti tärkeintä, onnellisia ja hyvinvoivia ihmisiä. Nämä yksilöt ovat niitä jotka omaksuvat uusia trendejä nopeammin kuin muut ja toimivat ajatusjohtajina muulle yhteiskunnalle. Oleelliseksi asiaksi nousee myös se, miten yksilön identiteetti on yhteensopiva kaupungin identiteetin kanssa. Uskon, että kaupungit jotka panostavat ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja digitaalisuuden tasapainoon saavat tulevaisuudessa merkittävän etulyöntiaseman.

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Featured Posts

How to Manage Cybersecurity Risk in Smart Buildings

June 4, 2019

1/10
Please reload

Recent Posts